maanantai 25. marraskuuta 2013

Istutusalueiden hoito

Syyskuun lopulla siirryimme puutarhakasvien kasvattamisesta viheralueilla työskentelemiseen, jotka molemmat kuuluvat tutkinnon osaan nimeltä työskentely puutarha-alalla. Myös kukkamyyjänä työskenteleminen sisältyy samaan tutkinnon osaan, mutta siihen palaamme myöhemmin.

Tartuimme toimeen siistimällä istutusalueita. Tämä oli itselleni jo ennestään hyvin, hyvin tuttua puuhaa kotipihan villiintyneistä viidakoista. Siitä huolimatta – tai siitä johtuen – homma oli myös mieluisaa. Luokkamme jaettiin ryhmiin ja jokainen ryhmä sai tehtäväkseen siistiä tietyn istutusalueen. Meidän alueemme oli melko suuri ja, noh, takkuinen.



Nurmikko oli kiivennyt istutusalueelle ja moni alueelle kuulumaton kasvi oli löytänyt sieltä mukavan ja turvallisen majapaikan. Niinpä tartuimme lapioihin, haroihin ja kanttausrautoihin tarmokkaasti.



Onneksi saimme käyttää viherrakentajan parasta kaveria, eli Avantia, johon olimme saaneet jo aiemmin lyhyen perehdytyksen. Kauhalla oli näppärä kuljettaa rikkakasvit lantalaan jatkojalostumaan.


Suurella innolla ja hikipisarat pärskyen nostimme säästettäviä, pienempiä kasveja ylös, kanttasimme reunoja ja heittelimme ruohotuppoja takavasemmalle.



Nämä jalopähkämöt asemoitiin hieman uuteen järjestykseen ja takana näkyvät siilikuuset(?) siirrettiin toiselle istutusalueelle.

Pikkuhiljaa alue alkoi näyttää siistimmältä. Tässä vaiheessa on nostettu vanhoja kasveja pois ja vuohenputkia ja juolavehnää siivottiin niiden juuripaakuista.



Hajanaisempien istutusten alueelle levitettin mansikkakangas ja päälle kuorikate. Itse en omassa pihassa ole kovasti kankaiden kannalla – lähinnä nopean muuttuvuuden vuoksi –  mutta tätä penkkiä siivotessa tuli kyllä sellainen olo, että helpommalla pääsee, kun kankaan sinne lätkäisee. Koulun alueella kuukausittaistakaan kitkentää tuskin koko kasvukaudella tehdään, joten parempi on, että rikkaruohottumista estetään kaikin keinoin. Tuo kangashan ei siis tietenkään jää näkyviin.



Monesti kuulee arvosteluja siitä, miten tylsän näköistä kuorikate on. Tässä kuitenkin on oiva osoitus siitä, miten paljon siistimpi katettu istutusalue on kuin multapintainen. Tämä kuvan tilanne on sellainen, että kangas ja aika loppui kesken ja työ jatkettiin sitten toisella kerralla päätökseen. Harmi kyllä en ole ottanut kuvaa täysin valmiista istutusalueesta, mutta ehkä muistan ottaa sen keväällä.


Tässä lopuksi vielä ennen ja jälkeen -kuvat.

Istutusalue ennen käsittelyä

Istutusalue käsiteltynä, viimeistä silausta vaille.
Tälle kyseiselle opintojaksolle sisältyi myös perennojen jakaminen ja istuttaminen, sipulikasvien istuttaminen ja kesäkukkien istuttaminen. Muista minulla ei olekaan kuvia, mutta yksi ulkoruukku yhdisteltiin useasta pienemmästä asetelmasta ja kyllä tuli hieno! *hyväntahtoista tirskuntaa*



Kaikenkaikkiaan on sanottava, että ehkä tämä istutus ja hoito on sitä, mistä tähän mennessä pidin eniten. Vaan jatkoa seuraa...

maanantai 18. marraskuuta 2013

Ruohonjuuritasolla

Minulla on selvästi liian korkea kynnys tarttua toimeen tämän blogin kirjoitusten kanssa. Olen pienehkössä mielessäni suunnitellut jo monen monta blogimerkintää viimeisen parin kuukauden ajalta, mutta silti tänne blogiin asti ei ole siirtynyt tekstin tekstiä. Tähän on tultava muutos. Siispä aloittakaamme.

Kouluvuoden alkutaipaleella opimme, kuinka tehdään nurmikko. Jotenkin nurmikon perustaminen on kummitellut mielessäni aina vähän sellaisena "liian haastavaa hommaa, että viitsisi sen vaivan  nähdä kotipihasssa" -juttuna, mutta sain huomata, että väärässä olin. Toki meitä oli koko joukko tarttumassa toimeen tuon 6x8 metrin alueen kanssa, mutta joka tapauksessa minulle jäi sellainen kuva touhusta, että ehkei se olekaan ylivoimaista saada hyvää jälkeä aikaan.

Nurmikon perustaminen etenee seuraavalla tavalla.

1. Jyrsintä

Alue, jolle uusi nurmikko perustetaan, jyrsitään jyrsimellä tai muuten myllätään käsityökaluja käyttäen huolellisesti.

2. Alueen siivoaminen

Poistetaan ylimääräiset kivet, kannot, juuret ja muut moskat. Hyvänä apuna tässä on ihan perus rautahara. Mitä vähemmän rikkaruohojen juuria mullan joukkoon jää, sen helpommalla alueen hoidossa pääsee jatkossa.


3. Peruslannoitus
Syksyllä lisätään PK-, keväällä NPK-lannoitetta. Myös kalkitus tehdään nurmikkoa perustettaessa. Noudata lannoittamisessa valmistajan antamia lannoitemääriä.

4. Alueen tasaus 
Tarvittaessa alueelle tuodaan lisämultaa (puutarhamulta) ja alue tasataan haraamalla.

5. Jyrääminen
Kylvettävä alue jyrätään käyttämällä vedellä täytettävää tai verkkojyrää. Kotikonsteina voi käyttää vaikkapa lannoitesäkeillä täytettyä tynnyriä jyräämiseen. Tärkeää on tehdä alustasta tarpeeksi tiivis ja tasainen. Kengänjälkiä ei juuri saisi pintaan painua, kun jyräämisen jälkeen alueella kävellään.

6. Mittaaminen ja kylvö
Alue mitataan ja saadun mittaustuloksen perusteella lasketaan siemenmäärä. Nurmikko kylvetään aina kaksisuuntaisesti ristiin eli esimerkiksi neliömetri kerrallaan kylvetään viistoon kulmasta kulmaan ensin toiseen suuntaan ja sitten vastakkain ristiin toiseen diagonaaliin.

7. Jyrääminen
Alue jyrätään siementen päältä, jolloin siemenet painuvat sopivasti kasvualustaan.

8. Kastelu
Alue kastellaan tarvittaessa. Poutasäällä kastellaan kylvön jälkeen huolellisesti, mutta jos maa on valmiiksi märkä tai sataa, ei kastelua tarvita. Myöhemmin kastellaan tarvittaessa.

Ihan helppo homma siis! Teoriassa kyllä, mutta loppujen lopuksi golfkenttänurmen kaltaiseen pihanurmeen saa nähdä aika paljon vaivaa etukäteen ja vielä hoitovaiheessakin. Omassa pihassani olen tullut siihen tulokseen, että voikukka-apilameri on oikeastaan aika kaunis. Ja lapset rakastavat tehdä seppeleitä!