Ennen koivunlehtien puhkeamista on kevään etenemistä hyvä seurata vaikkapa oikopolulla. Tyypillistä oikopolulle on, että se kulkee siellä, missä virallisesti ei kuljeta. Hyvin tyypillistä on myös, että oikopolkua pitkin pääsee jollei nopeammin, niin ainakin lyhemmin pisteestä A pisteeseen B kuin virallista kulkureittiä pitkin. Kevään tullen oikopolut ovat usein hetken käyttökatkolla – luonnollisista syistä.
Aiemmassa tekstissä mainitsemani oikopolku oli tänään vielä käyttökelpoinen. Yöllä oli ollut sen verran pakkasta, että kengän korko ei uponnut sietämättömän syvälle multaan. Ilmassa, tai oikeastaan maassa, oli kuitenkin jo aavistus vesikatastrofista, eli kovin kauaa en pääse oikaisemaan töihin.
Kukahan rakentaisi minulle pitkospuut?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti